21.2.2015
Inklusiivinen koulutushanke Afganistanissa

Vammaisia koulutielle Afganistanissa – osa 2

Mahamad, joka on kuuro haluaa opetella myös pistekirjoituksen
Teemme vammaisten parissa työtä Kabulin ympäristössä ja Itä-Afganistanissa. Käydessäni viimeksi Afganistanissa tapasin inklusiivisen kouluhankkeemme sokean johtajan. Haastattelin häntä ja hän kertoi inklusiivisesta kouluopetuksesta, missä vammaiset lapset ja opiskelijat opiskelevat yhdessä ei-vammaisten kanssa samassa luokassa viittomakielen tulkin tai pistekirjoitusta osaavan opettajan johdolla. Mahamad, joka on kuuro, opettaa kuuroja lapsia hankkeessamme kello kahdeksasta neljään. Sen jälkeen hän menee yliopistolle ja opiskelee siellä illalla erityisopetusta ja hän on nyt siellä kolmannella kurssilla. Hän haluaa opiskella myös pistekirjoitusta, että hän voisi kommunikoida sokeiden kanssa. Kasvavassa määrin kuurot ovat myös sokeita.


Lataa radio-ohjelma mp3-tiedostona (2,6 Mt)

w katuk basaari kabul
Katukauppaa Afganistanissa.


VAMMAISIA KOULUTIELLE AFGANISTANISSA 21.2.2015 - osa 2

OM on ollut Suomesta käsin tukemassa ja mukana monissa kehitysyhteistyöhankkeissa Afganistanissa yli 22 vuoden ajan. Tänään kerromme Inklusiivisesta koulutushankkeesta Kabulin maakunnassa Afganistanissa. Afgaaniprojektit tekee työtä vammaisten parissa Kabulin ympäristössä ja Itä-Afganistanissa.

Käydessäni viimeksi Afganistanissa tapasin inklusiivisen kouluhankkeemme sokean johtajan. Haastattelin häntä ja hän kertoi inklusiivisesta kouluopetuksesta, missä vammaiset lapset ja opiskelijat opiskelevat yhdessä ei-vammaisten kanssa samassa luokassa viittomakielen tulkin tai pistekirjoitusta osaavan opettajan johdolla. Siirrytään kauas Keski-Aasiaan kuuntelemaan haastattelua. Tämä on haastattelun toinen osa.

-    Kerroit aikaisemmin, että luvan saanti provinssin kuvernööriltä inklusiivisen opetuksen aloittamiseen oli vaikeaa.
Ensin se ei ollut vaikeaa, sillä he tunsivat inklusiivisen opetustoimintamme. Kabulin provinssin kuvernööri oli talouskomitean johtaja. Hän ehdotti, että aloittaisimme kuurojen koulun Kalakanin hallintoalueella. Hän piti sitä parempana ratkaisuna. Me sanoimme, että emme voi tehdä niin. Se ei onnistuisi. Sanoimme, että tähän pitää saada yhteisön vammaiset ihmiset mukaan. Sanoimme, että meillä on kokemusta siitä, että vammaiset voivat oppia yhdessä ei-vammaisten lasten kanssa samassa luokassa. Näytimme heille joitain vammaisia koululaisia, jotka olivat inklusiivisessa opetuksessa terveiden oppilaiden kanssa. He näkivät, miten inklusiivisuus toimii. Sen jälkeen he olivat valmiita antamaan luvan. Nyt teemme työtä Kabulin provinssissa kuudella hallintoalueella.

-    Kuinka suuri on yksi hallintoalue?
Ne ovat eri kokoisia. Esimerkiksi Kalakan hallintoalueella asuu 105 000 ihmistä. Jossain muualla on 70 000 asukasta tai 240 000 asukasta. Eri hallintoalueilla asuu erilaisia määriä ihmisiä.

-    Kuinka paljon asukkaita on Kabulissa?
Miltei 5 miljoonaa. Tähän on laskettu Kabulin provinssin kaikki alueet mukaan.

w tyttojen luokka valt koul
Tyttöjen luokka valtion koulussa.

-    Kuinka erilaiset toiminnot toteutuvat?
Meillä on täällä pistekirjoituskirjojen tuotanto. Siinä on mukana 4-5 henkilöä. Sitten meillä on sivukirjojen äänitystä tietokoneelle. Pistekirjoituskirjat annetaan opiskelijoille, jotka ovat yliopistossa ja koulussa. Toisella osastolla käännetään darin- ja pashtunkieliset kirjat pistekirjoitukselle. Sitten pistekirjoituskirjat painetaan ja annetaan opiskelijoille. Tänä vuonna pystyimme tuottamaan sataprosenttisesti kaikki pistekirjoituskirjat koululaisille ja opiskelijoille. Nämä ovat oppikirjoja ja ne ovat tärkeitä sokeille opiskelijoille, jos istuvat luokassa näkevien kanssa. Heillä pitää olla pistekirjoituksella oppimateriaali käytössä. Teemme pistekirjoituskirjat myös muiden alueiden koululaisillemme Kandahariin ja Jalalabadiin. Niillä alueilla käytetään pashtunkielisiä kirjoja. Kabulin alueella kirjat ovat darinkielisiä.

Meidän pistekirjoitustuotantomme on ainoa aktiivi pistekirjoitustuotanto koko Afganistanissa. Muilla kansalaisjärjestöillä ei ole pistekirjoituskirjoja. He käyttävät vain äänitettyjä kirjoja. Olemme näyttäneet heille, että he voisivat käyttää myös pistekirjoituskirjoja. Sokeiden ammattikoulutuksessa heillä on käytössä vanhan oppisuunnitelman mukaisia pistekirjoituskirjoja. Heillä ei ole käytössään uuden opintosuunnitelman mukaisia pistekirjoituskirjoja, koska heillä ei ole pistekirjoitusprintteriä. Meillä taas ei ole riittävästi kapasiteettia printata pistekirjoituskirjoja heille. Printterimme ei ole riittävän tehokas siihen.

Toissa vuonna aloitettiin kansallinen pistekirjoitusprojekti, joka koskettaa koko Afganistania. Hanke on useamman järjestön yhteinen ja me olemme siinä mukana. Siihen hankittiin laitteet, mutta meillä ei ollut ammattilaisia tekemään työtä. Ehkä vuoden 2015 alussa työntekijät on saatu koulutettua. Mutta ennen tätä projektia meidän pistekirjoitustuotantomme on ollut ainoa paikka tuottaa pistekirjoituskirjoja koko Afganistanissa.

w nakovamm piskirjvalin
Näkövammaisen oppilaan edessä on pistekirjoitusvälineet.

-    Tilaavatko toiset järjestöt teiltä pistekirjoituskirjoja?
Eivät tilaa, koska he tietävät, että meillä ei ole riittävästi kapasiteettia pienellä pistekirjoitusta printtaavalla koneellamme. Me tuotamme pistekirjoituskirjoja vain omille oppilaillemme eri paikkakunnilla.

-    Millainen tilanne on viittomakielen suhteen, mitä kuurot käyttävät?
Me olemme aloittaneet viittomakielisen sanakirjan kokoamisen, samalla kun aloitimme kuurojen mallikoulun. Meillä on nyt uusilla luokillamme valtion kouluissa 85 kuulovammaista koululaista ja 45 näkövammaista koululaista. Me teemme työtä viittomakielen sanakirjan kanssa. Kussakin sanakirjassa on 2000 sanaa. Kahdessa sanakirjassa on yhteensä 4000 eri sanaa ja olemme aloittaneet nyt kolmannen sanakirjan tekemisen. Teemme tätä työtä yhdessä ANANDin kanssa. ANAND on kansallinen kuurojen järjestö. Mukana on myös muita järjestöjä. Uuteen sanakirjaan tulee myös 2000 sanaa. Tämän tekemistä varten syksyllä oli toinen työkokous.

w kuuroja tytt ei kuur luokalla
Kuuroja tyttöjä, jotka käyvät yleisen koulun luokalla.


-    Oletko tyytyväinen, että olette olleet näin menestyneitä?
Kyllä olen hyvin tyytyväinen, kun teemme työtä paljon yhdessä opettajien kanssa opetusministeriön kouluissa. Teemme yhteistyötä myös yhteisöjen kanssa. Meillä on työntekijöitä, joilla on paljon kokemusta. Meillä on myös yhteistyötä ylemmän tason opetuksessa opetusministeriön kanssa.

-    Haluaisitko sanoa vielä lisää työstänne?
Meillä on paljon tarinoita oppilaistamme. Erityisesti yksi tyttö, jonka nimi on Festa. Hän oli koulussa neljännellä luokalla, kun hänestä tuli sokea. Hänellä oli paljon pääkipuja ja he löysivät hänen päästään kasvaimen. Muutaman kuukauden kuluttua hänestä tuli sokea. Kun hän huomasi, että hänestä tulee sokea, niin hän oli siitä hyvin huolissaan. Kuulimme tästä sokeutuneesta tytöstä. Menin tapaamaan hänen perhettään. Tapasin perheen ja sokeutuneen tytön. Äiti oli kovin huolissaan.

Kerroin sitten ohjelmastamme näkövammaisille lapsille. Kerroin, että muutaman vuoden kuluttua, kun hän olisi ohjelmassamme, hän tulisi näkemään, että sokeus ei ole suuri ongelma. Hän tuli ohjelmaamme mukaan. Hän opetteli ensi vuoden pistekirjoitusta. Laitoimme hänet sitten kouluun. Hän oli hyvin älykäs ja joka vuosi hän suoritti kaksi luokkatasoa. Toissavuonna hän valmistui 12. luokalta. Sitten hän meni pääsykokeisiin ja pääsi opiskelemaan yliopistoon. Muutama kuukausi sitten oli kokeet ja hän sai siinä viidenneksi parhaan tuloksen. Hänen luokallaan on vain yksi sokea ja muut opiskelijat ovat terveitä. Luokalla on yhteensä 25 oppilasta. Hän sai kuitenkin viidenneksi parhaat tulokset. Hän oli sitten harmissaan, ettei hän selvinnyt kokeista parhain arvosanoin. Koulussa hän oli ollut aina luokkansa paras. Sanoin hänelle, että hän opiskelee vasta ensimmäistä vuotta. Myöhemmin hänestä voi tulla luokkansa paras.

-    Mitä hän opiskelee?
Hän opiskelee uskontoa tiedekunnassa. Siellä opiskellaan islamia ja muita uskontoja. He voivat suorittaa siellä kandin tutkinnon.

w valtkoul jossa m inkl opetusta
Valtion koulun oppilaita valtion koulusta, jossa inklusiivista opetusta vammaisille.

-    Kuinka monta kuuroa opiskelijaa teillä on yliopistossa?

Heitä on yhteensä 36 kuuroa opiskelijaa yliopistossa. Heitä on kahdella luokalla. Yksi luokka on aamupäivällä ja toinen illalla. Iltaluokalla on kuusi kuuroa opiskelijaa, kaksi naista ja neljä miestä. Olemme kouluttaneet kaksi viittomakielen tulkkia heille. Me tuemme myös tulkkeja ja maksamme heidän palkkansa. Syksyllä alkoi uusi kurssi ja siellä on kaksi tulkkia. Puhuimme toissa vuonna yliopiston edustajien kanssa siitä, että heidän pitää osallistua näiden tulkkien palkkakuluihin, sillä he ovat heidän opiskelijoitaan. Äskettäin yliopisto sai luvan palkata kaksi tulkkia.

Toissa vuonna tulkit eivät olleet heidän budjetissaan. Mutta nyt he olivat. Syksyllä alkaneella kurssilla on 30 kuuroa opiskelijaa. Heillä on 3-4 tunnin opetusjaksoja ja heillä on kaksi tulkkia, jotka tulkkaavat vuorotellen. He opiskelevat erityisopetuksen osastolla, joka alkoi vuonna 2007. Siellä on kaksi osastoa, toinen sokeiden opetukseen ja toinen kuurojen opetukseen. Siellä ei opiskele vain vammaisia opiskelijoita, vaan siellä on myös kuulevia ja näkeviä opiskelijoita. Heistä tulee opettajia opetusministeriön kouluihin. He opiskelevat useita aineita, mutta heidän pääopiskelualansa on viittomakieli ja pistekirjoitus.

-    Kerroit aikaisemmin kuurosta opiskelijasta, joka haluaisi aloittaa koulun sokeille.

Hän on Mahamad. Hän on meidän opiskelijoitamme. Hän valmistui kuurojen mallikoulustamme. Hän on meidän kuurojen luokkiemme opettaja opetusministeriön kouluissa Kabulin yhdellä hallintoalueella. Hän opiskelee myös yliopistolla erityisopetusta. Hän on ensin meillä työssä opettamassa kello kahdeksasta neljään. Sen jälkeen hän menee yliopistolle ja opiskelee siellä illalla erityisopetusta ja hän on nyt siellä kolmannella kurssilla. Hän haluaa opiskella myös pistekirjoitusta, että hän voisi kommunikoida sokeiden kanssa kuten minun kanssani.

Yhä enemmän kuuroista tulee myös sokeita. Tämän vuoksi hän haluaa opiskella pistekirjoitusta, niin että hän voi kommunikoida sokeiden kanssa. Kerron vielä toisesta henkilöstä. Hilda on yksi oppilaistamme. Hän on yhdeksännellä luokalla. Hän on menestynyt hyvin koulussa. Hän on ollut aina luokkansa paras ensimmäiseltä luokalta lähtien. Hän on saanut useita tunnustuskirjeitä opetusministeriöltä. Hänellä on myös toinen sairaus. Oppilaistamme 20 on eri luokilla luokkiensa parhaita, vaikka ovatkin sokeita. He käyvät valtion koulua.

© OM Suomi - Tämän radio-ohjelman tuottamiseen on saatu Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöhankkeisiin antamaa tiedotustukea.